Asset Publisher

angle-left Joensuu 21 -ympäristö- ja terveysohjelma edisti kestävää ja viihtyisää elinympäristöä
 

Joensuu 21 -ympäristö- ja terveysohjelma edisti kestävää ja viihtyisää elinympäristöä

19.07.2021 11:47

Joensuu 21 -ohjelma sai alkunsa vuonna 1996 joensuulaisista kansalaisjärjestöistä koostuneen toimintaryhmän kansalaisvetoomuksesta. Joensuun ympäristö- ja terveysohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 21.12.1998. Ohjelman toimikausi päättyi vuonna 2021.

Ohjelman tavoitteena oli vaikuttaa ympäristö- ja terveysasenteiden ja politiikan muutokseen esittämällä toimenpiteitä, joilla ympäristön kannalta kestävä, terveellinen ja viihtyisä elinympäristö on mahdollista saavuttaa. Ohjelman toimenpide-ehdotukset oli kohdistettu Joensuun kaupungin alueelle. 

Kestävää kulutusta ja uusia energiaratkaisuja

Energiatoimenpiteiden osalta ohjelman tavoitteet toteutuivat hyvin. Kaupungin omistamiin kiinteistöihin on tehty kuntoarviot energiankulutuksen vähentämiseksi. Polttohakkeen ja puupohjaisten energialähteiden käyttö on lisääntynyt kasvaneen kysynnän ansiosta. Siirrettävistä öljykäyttöisistä lämpökeskuksista on luovuttu, mutta kevyt polttoöljy on edelleen pääpolttoaine lämpölaitoksissa. Uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkovoiman ja maalämmön käyttöä on lisätty merkittävästi.

Vedenkulutus on vähentynyt vettä säästävien kalusteiden ja huoneistokohtaisten vesimittareiden avulla. Kuiva- tai kompostikäymälöiden, kaksoisviemäröinnin ja sade- tai harmaiden vesien uudelleenkäytön osalta ei sen sijaan ole edistynyt merkittävästi. Vuonna 2021 laadinnassa on hulevesiohjelma, jonka avulla pyritään mm. vähentämään sade- ja hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuvia päästöjä. Hulevesiasiat huomioidaan myös entistä paremmin kaavasuunnittelussa. Asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on parantanut jätevesien käsittelyä haja-asutusalueilla. Joensuun Vesi on toteuttanut lukuisia toimenpiteitä vesiverkosto- ja viemäröintijärjestelmien kehittämiseksi ja vesiasioihin liittyvän tiedotuksen parantamiseksi.

Ilmanlaadun parantamiseksi talvihiekkojen poistamista kaupunkialueelta on tehostettu. Niiralan, Uimaharjun ja Pieksämäen rataosien sähköistäminen päästöjen vähentämiseksi ei sen sijaan ole edistynyt.

Kaatopaikkajätteen hyötykäyttöasteen nostamisessa on edelleen parantamisen varaa. Yksityiset toimijat sekä kunnallinen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy tekevät lajittelua pienessä mittakaavassa. Jätteiden lajittelu kaupungin omissa kiinteistöissä on parantunut lainsäädännön tiukentumisen myötä. Biojätteiden lajitteluvelvoitteen laajentaminen koskemaan kaikkia kiinteistöjä etenee jätelain muutoksen myötä.

Ympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden eteen on tehty töitä. Sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi kaupungin koulu- ja päiväkotikiinteistöjen mahdolliset kosteusvauriot on kartoitettu ja kaupungille on tehty oma sisäympäristöohje. Meluhaittojen ehkäisemiseksi melusuojausten tarve selvitetään osana muuta maankäytön suunnittelua.

Ympäristökasvatus on mukana opetussuunnitelmissa, minkä lisäksi joissakin kouluissa on tehty omia ympäristöohjelmia. Pysyvää luontokoulua ei ole perustettu, mutta EU-hankkeena toteutettiin 1,5 vuotta kestänyt Kiertävä luontokoulu KELO-hanke. Jäteneuvonta kuuluu Puhas Oy:n toimintaan.

Vuonna 2020 ympäristökriteerit olivat mukana jo 98 % kaupungin hankinnoista. Yritysten ilmastotoimien edistämiseksi perustettiin vuonna 2016 Joensuun kaupungin ilmastokumppanuusverkosto.

Maankäytön ratkaisuja ja kestävää liikkumista

Kaavoituksen ja täydennysrakentamisen yhteydessä tehdään vaihtoehtotarkasteluja ja kiinnitetään enemmän huomiota säilyttäviin ratkaisuihin, mutta toimenpiteitä vanhan rakennuskannan ja lähiluonnon säilyttämiseksi tarvitaan edelleen. Penttilän alueen rakentaminen on edennyt, ja alueen maankäytön suunnittelussa on huomioitu alueen virkistyskäyttömahdollisuudet. Kaupungin vihersuunnittelussa ja virkistysalueiden hoidossa on edistetty viheralueiden monikäyttöisyyttä ja luonnonsuojelua. Joensuun kaupungin uuden metsänhoidon linjauksen laatimisessa osallistettiin kuntalaisia.

Tyhjillään olevien rakennusten saneerausta uusiin käyttötarkoituksiin ei suuressa mittakaavassa ole tehty. Joitakin puutalokokonaisuuksia ja yksittäisiä arvokkaita puurakennuksia on säilytetty kaavoituksella. Puurakentaminen on lisääntynyt, ja Joensuuhun on rakennettu myös ensimmäisiä puukerrostaloja (Lighthouse, Joensuun Pihapetäjä).

Toimenpiteitä kestävän liikkumisen edistämiseksi on tehty paljon. Kävelykeskustaa on laajennettu ja pyöräilykaistoja ja -katuja rakennettu. Kaavoissa huomioidaan vaatimukset pyöräpaikoista asuntojen, työpaikkojen ja liiketilojen yhteyteen. Joensuussa on käytössä yhteiskäyttöpyöräjärjestelmä sekä sähköpotkulautojen vuokrausjärjestelmä, ja kirjastolle perustettiin kuormapyörälainaamo. Kiertoliittymiä liikenteen sujuvoittamiseksi on rakennettu ja joukkoliikenteen palvelutaso on parantunut. Uudenlaisten yhteiskuljetusmuotojen (kuten ryhmätaksi, palvelulinja, kimppakyyti) edistämiseksi tarvitaan lisää toimenpiteitä. Myöskään seudullisen raideliikenteen aloittaminen kestävän työ- ja asiointiliikenteen edistämiseksi ei ole edistynyt.

Nykyisin Joensuun ilmastotavoitteet ja toimenpiteet esitetään kaupungin ilmasto-ohjelmassa. Ilmasto-ohjelmaa päivitetään parhaillaan. Uudessa Ilmastovahti-palvelussa voit seurata toimenpiteiden edistymistä!