Etusivu leipäteksti esittely

Etusivu linkkiotsikko teot puhuvat puolestamme

Teot puhuvat puolestamme

 

Sisältöjulkaisija

angle-left Energiayhteisöillä omavaraista energiantuotantoa
 

Energiayhteisöillä omavaraista energiantuotantoa

19.09.2020 13:13

Ilmastokorttelit-hanke piti yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun, Suomen ympäristökeskuksen ja Solarworks Oy:n asiantuntijoiden kanssa verkkoseminaarin. Verkkoseminaarin tiivistetyn sisällön voit lukea tästä artikkelista.

Energiayhteisö voi muodostua useammasta pienkuluttajasta, yhdistyksestä, yrityksestä tai näiden yhdistelmästä

Energiayhteisön toiminta perustuu vapaaehtoiseen osallistumiseen. Yhteisön ensisijainen tarkoitus on tuottaa itselleen taloudellista hyötyä uusiutuvasti tuotetun energian avulla. Yhteisön tarkoitus ei kuitenkaan ole tuottaa rahallista voittoa. Energiantuotantoon voi kuulua tuotettu sähkö, lämmitys tai sähköajoneuvojen latauksen mahdollistaminen.

Energiaa tuotetaan yhteisön arvoperiaatteiden mukaisesti ja jäsenet saavat yhteisöstä taloudellista hyötyä (esimerkiksi taloyhtiö, jonka katolla on aurinkopaneeleja ja josta energiaa jaetaan asukkaille).

Energiayhteisö on tapa vaikuttaa yhteiskunnallisesti energiantuotantoon. Se mahdollistaa yhä useammalle uusiutuvan energian käyttöönoton ja energian pientuotannon. Usein energiayhteisössä tuotettu energia kattaa kotitaloudelle osan sen energiankulutuksesta.

Tietoa energiayhteisöistä ja kannattavuuslaskureista löydät Finsolar.net sivuilta

Finsolar.net

Aurinkosähkö on soveltuvin energiantuotantomuoto

Aurinkopaneelien avulla tuotettu aurinkosähkö on soveltuvin energiantuotantomuoto. Se on kustannuksiltaan ja kestävyydeltään kilpailukykyinen.

Energiayhteisössä tulisi myös olla pohjakäyttöä parhaimpina kuukausina, eli maalis-syyskuussa. Tämä takaa, että energiaa voidaan käyttää mahdollisimman pitkälti yhteisön sisällä.

Aurinkopaneelit tulee sijoittaa esteettömälle ja varjottomalle kohdalle. Etelän suuntaan suunnatut paneelit tuottavat parhaiten, seuraavaksi parhaiten itä-länsisuuntaisesti sijoitetut. Aurinkopaneelit voidaan asettaa katolle, seinälle tai maahan telineen päälle. Paneelien oikea asennus takaa sen, että paneeleita tukevat rakenteet sekä itse paneelit kestävät sään vaihteluita, lumikuormaa ja muuta kulutusta.

Akkujen avulla paneeleilla tuotettua energiaa voidaan säilyttää tai esimerkiksi ohjata veden lämmitykseen tai sähköisen kulkuneuvon lataukseen.  

Aurinkosähkön mikrotuotannossa, eli alle 100 kVA energiantuotannossa ei ole verovelvollisuutta eikä ilmoitusvelvollisuutta. Mikrotuottajiksi lasketaan yleisesti ottaen kaikki rivitalot, kerrostalot ja omakotitalot.

Lisätietoa aurinkopaneelien hankinnasta voit lukea niitä tarjoavien yritysten sivuilta sekä Motivasta.

Usein kysytyt kysymykset aurinkopaneeleista

Lue lisää teot

Kaupungintalo leveä

Etusivu linkkiotsikko kaikki ilmastotyöstämme

Kaikki ilmastotyöstämme

 

Joensuun ilmastotyö

Joensuun tavoitteena on yhdessä vähentää päästöjä 60 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan tai varastoidaan hiilinielujen avulla.

Joensuussa eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat teollisuus ja työkoneet sekä liikenne ja lämmityksen tuottaminen. Joensuussa päästöt ovat laskeneet seurannan alusta, eli vuodesta 2007 lähtien. Vuoden 2020 päästötasosta tulisi vähentää vielä reilusti yli kolmasosa, jotta hiilineutraaliustavoitteeseen päästään vuoteen 2025 mennessä.

Kahdesta graafista toisessa esitetään Joensuun kokonaispäästöjen jakautuminen eri sektoreiden kesken vuonna 2021 ja toisessa päästöt vuosina 2007, 2021 ja päästötavoite vuodelle 2025. Vuonna 2021 Joensuun päästöt olivat yhteensä 426 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia. Tästä 41% aiheutui teollisuudesta ja työkoneista, 23% lämmityksestä, 23% liikenteestä ja 13% maataloudesta, sähköstä ja jätteistä. Vuonna 2007 päästöt olivat 661 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia, josta ne olivat siis vuoteen 2021 mennessä tippuneet 426 hiilidioksidiekvivalenttikilotonniin. Tavoitteena on, että päästöt laskisivat 60 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2025 päästöjen tulisi olla enintään 264 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia.

Lue lisää ilmastotyöstämme

Etusivu täysleveä

Etusivu linkkiotsikko Ilmastokumppanuus

Ilmastokumppanuus

 

Haluan ilmastokumppaniksi esittely

Tavoitteenamme on edistää yhdessä kestävää yritystoimintaa ja vähähiilistä Joensuuta. Ilmastokumppanuudesta hyötyvät yritykset ja yhteisöt, jotka haluavat kehittää toimintansa ympäristöystävällisyyttä, suunnitelmallisesti pienentää ilmastopäästöjään sekä kehittää omia ilmastoystävällisiä ratkaisuja asiakkailleen.

Joensuussa tehdään monia ilmastotoimia. Yksin ei kuitenkaan tavoitteeseen päästä. Tarvisemme yrityksiä ja yhteisöjä mukaan päästöjen vähentämiseksi. Ilmastokumppanuus on yhteistyötä kaupungin elinkeinoelämän ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Lue lisää ilmastokumppanuudesta

Yhdessä leveä

Etusivu linkkiotsikko yhdessä osallistumalla

Yhdessä osallistumalla

 

Etusivu-ingressi-yhdessä osallistumalla

Ilmaston- ja ympäristönsuojelussa on pitkälti kyse kohtuullisista ja kestävistä elämäntavoista sekä pienistä arkiteoista. Täältä löydät vinkkejä Joensuusta ja muualta Suomesta.

Sisältöjulkaisija

Lue lisää osallistu