Sisältöjulkaisija

angle-left Kuntalaisten mielipiteitä ja toiveita ilmastotyöhön liittyen selvitettiin kyselyllä
 

Kuntalaisten mielipiteitä ja toiveita ilmastotyöhön liittyen selvitettiin kyselyllä

10.06.2021 07:01

Joensuun ilmasto-ohjelma päivitetään vuoden 2021 aikana. Ilmasto-ohjelmamme, Hiilineutraali Joensuu 2025, sisältää useita toimenpiteitä ja keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kaupunki järjesti kevään aikana kyselyn, jossa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä ja toiveita ilmastotyöhön liittyen. Vastauksia hyödynnetään etenkin uuden ilmasto-ohjelman laadinnassa. Kysely oli käynnissä 26.4.–16.5.2021 välisen ajan, ja vastauksia saatiin yhteensä 34 kappaletta.

Ilmastoystävällisessä Joensuussa vähäpäästöinen arki on helppoa ja vaivatonta

Kuntalaisilta kysyttiin, millainen olisi heidän toiveidensa mukainen ilmastoystävällinen Joensuu. Vastauksissa toistui pyöräilyn, kävelyn ja julkisen liikenteen helppokäyttöisyys, edullisuus ja joustavuus. Moni toivoi, että tarvittavat palvelut olisivat kävely- tai pyörämatkan päässä ja että ainakin keskusta-alueella pärjäisi ilman autoa. Lisäksi toivottiin päästötöntä ja maksutonta joukkoliikennettä.

Useassa vastauksessa toivottiin autoilun rajoittamista kaupungin keskustassa. Toisaalta moni piti tärkeänä myös sitä, ettei keskustan palveluja tehdä nykyistä vaikeammin saavutettaviksi. Palvelujen keskittymistä keskustan ulkopuolella sijaitseviin automarketteihin ei pidetty ilmaston kannalta hyvänä kehityksenä.

Sähkö- ja biokaasuautoille toivottiin lisää lataus- ja tankkauspisteitä. Myös yhteiskäyttöautoja toivottiin lisää. Moni vastaaja haluaisi taajamiin lisää etätyöpisteitä, joilla työskentely vähentäisi pitkien työmatkojen ilmastopäästöjä. Vastauksissa nousi esiin haja-asutusalueiden elinvoimaisuudesta huolehtiminen, niin että ilmastoystävällinen elämä olisi mahdollista myös maaseudulla.

Yhteisomistaminen ja lainaaminen saivat vastauksissa kannatusta. Toiveena oli, että kirjastoista tai erillisistä tavaralainaamoista voisi lainata erilaisia käyttötavaroita. Lisäksi toivottiin parempia korjauspalveluita. Moni toivoi kuluttamisen yleisesti vähenevän.

Viheralueita, lähiruokaa ja uusiutuvaa energiaa

Vastaajat toivoivat, että viheralueita ja luontokohteita säilytettäisiin ja lisättäisiin myös kaupunkialueilla. Vastauksissa toivottiin mahdollisuuksia kaupunkiviljelyyn, lähi- ja kasvisruuan lisäämistä joukkoruokailussa, ruokahävikin torjuntaa esimerkiksi ylijäämäruuan jakelulla sekä lisää kierrätysmahdollisuuksia ja resurssiviisasta toimintaa. 

Uusiutuviin energialähteisiin, erityisesti aurinko- ja tuulivoimaan panostamista toivottiin monessa vastauksessa. Jotkut vastaajat toivoivat, että kaupunki perustaisi oman, uusiutuviin energiamuotoihin keskittyvän energiayhtiön. Rakennusten katoille ehdotettiin asennettavaksi aurinkopaneeleja ja kaupungilta toivottiin tukea asuinrakennusten maalämpöratkaisuihin. Energiatehokas rakentaminen ja asuminen nähtiin kaiken kaikkiaan monessa vastauksessa tärkeänä.

Kaupungilta toivottiin tukea esimerkiksi asumisen lämmitysmuodon vaihtamiseen sekä sähköautojen ja -pyörien hankintaan, sekä parempaa tiedotusta kestäviin elämäntapoihin liittyvistä asioista.

Innovatiivisia kokeiluja ilmaston hyväksi

Hiilinielujen hoitamiseksi ja lisäämiseksi vastaajat ehdottivat mm. puiden istuttamista, nurmikoiden muuttamista niityiksi, metsien parempaa suojelua ja suojelun tekemistä kannattavammaksi, teiden kaventamista, turpeenpolton ja avohakkuiden lopettamista, soiden ennallistamista, puurakentamista sekä viherkattojen ja -pihojen suosimista.

Kun kysyttiin, millaisia ilmastoystävällisiä kokeiluja Joensuussa tulisi järjestää, kannatusta saivat esimerkiksi etätyö- ja energiansäästökokeilut, maksuton joukkoliikenne, kaupunkiviljely sekä kasvisruokaviikot kouluissa ja ravintoloissa. Myös yhteiskäyttö- ja kiertotalouskokeiluja toivottiin esimerkiksi vuokra-autojen, kimppakyytien ja tavaralainaamojen muodossa.

Kaupungin ja yritysten välistä yhteistyötä ehdotettiin kehitettävän mm. lisäämällä tiedon ja ideoiden kulkua molempiin suuntiin, ideoiden kehittämistä yhteistyössä, näyttämällä kaupunkina esimerkkiä ja kannustamalla yrityksiä kestävämpiin ratkaisuihin.

Yhtenä ehdotuksena oli järjestää kilpailu, jossa yritykset vähentäisivät päästöjään, energiankulutustaan tai materiaalihukkaa, ja kaupunki sitoutuisi antamaan vastineeksi jonkinlaisia etuja yrityksille. Vastauksissa ehdotettiin myös parempaa yhteistyötä paikallisten materiaalien- ja ruuantuottajien kanssa ja lähi-, luomu- ja kasvisruuan, paikallisen kalan sekä riistan käytön lisäämistä julkisissa keittiöissä.

Monenlaisia arjen ilmastotekoja

Kyselyssä myös tiedusteltiin, mitä vastaajat olisivat itse halukkaita tai valmiita tekemään ilmaston hyväksi. Moni vastaaja oli halukas esimerkiksi vähentämään yksityisautoilua, vaihtamaan autonsa vähäpäästöisemmäksi, lisäämään pyöräilyä ja julkisen liikenteen käyttämistä, tekemään enemmän etätöitä tai luopumaan ulkomaanmatkailusta ja lentämisestä. 

Monet suosivat kasvis- tai lähiruokaa, käytettyjen tavaroiden ostamista sekä vähensivät kulutustaan. Vaateiden, kenkien ja kulutustavaroiden käyttäminen pidempään mainittiin keinona vähentää kulutusta. Jotkut vastaajat kertoivat asuvansa tiiviisti ja osa heistä oli laskenut asunnon sisälämpötilaa, vähentänyt sähkönkulutustaan tai vaihtanut ympäristöystävälliseen sähköön. Asuintalojen öljylämmityksestä oltaisiin halukkaita luopumaan, mikäli se olisi taloudellisesti kannattavaa.

Useat vastaajat pyrkivät kierrättämään kaikki kodin jätteet asianmukaisesti. Kiinnostusta oli myös metsien suojeluun, luonnonsuojelujärjestöjen ja ilmastotyön rahalliseen tukemiseen sekä kaupungin ilmastotyöhön osallistumiseen osallistuvan budjetoinnin kautta. 

Matalan kynnyksen osallistumista ja monipuolista viestintää

Yksi kysymys koski ilmastotyöhön osallistumista ja siihen liittyvää viestintää. Vastaajat kokivat hyviksi viestintäkanaviksi mm. sosiaalisen median, kaupungin verkkosivut, sähköpostiuutiskirjeet, julkaisut lehdissä sekä fyysiset ilmoitustaulut ympäri kaupunkia. Kaupungin toivottiin viestivän erilaisista ja ajankohtaisista arjen ilmastoteoista sekä Joensuun tavoitteista ja saavutuksista. Toivottiin myös konkreettisia esimerkkejä ja tietoa pientenkin tekojen vaikuttavuudesta. 

Jotkut toivoivat enemmän viestintää suoraan kansalaisille ja enemmän yhteistyötä eri toimijoiden, kuten kaupunkilaisten, yritysten ja hallinnon välillä. Toimivina osallistumisen muotoina vastaajat pitivät mm. asukastoimintaa kaupunginosittain, pienryhmäkoulutuksia, erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia kokeiluja, matalan kynnyksen kyselyitä sekä ilmastotoimiin kannustavia tapahtumia.