Joensuu rakentaa vähähiilisemmin – betonikin sitoo hiiltä

Suvantosillan päähän Karjalankadun risteykseen valmistui lokakuussa kiertoliittymä, jonka keskiosassa kokeiltiin uutena materiaalina vähähiilistä betonia. Vähähiilisen betonin hiilidioksidipäästöt ovat perinteistä betonia pienemmät.

Materiaalia valmistaa joensuulainen start up ‑yritys Carbonaide. Valmistusprosessissa ilman hiilidioksidi kovetetaan osaksi betonia, jolloin perinteisen sidosaineen, sementin, tarve vähenee.

– Pyrimme aina löytämään ratkaisuja rakennushankkeiden päästöjen vähentämiseen ja tässä hankkeessa kokeiltiin ensimmäisen kerran vähähiilistä betonilaattaa, kertoo Joensuun kaupungin rakennuttajapäällikkö Janne Kettunen.

Betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali, joten sen hyödyntäminen hiilensidontaan on suuri mahdollisuus. Rakentamisesta aiheutuvien päästöjen vähentäminen ja hiilinielujen lisääminen edistävät Joensuun kaupungin ilmastotavoitteita.

– Karjalankadun urakassa käytetty vähähiilinen betoni aiheutti 28 prosenttia vähemmän päästöjä verrattuna normaaliin betoniin, Kettunen jatkaa.

Vähähiilisen betonin kestävyyttä ja käyttökelpoisuutta kiertoliittymässä seurataan. Oletuksena on, että se toimii samalla tavoin kuin normaali betonikivi. Vähähiilistä betonilaattaa on vain kiertoliittymän keskiosassa, joten siihen ei kohdistu juurikaan kulumista ja rasitusta.

Seurannassa tehtävien havaintojen perusteella voidaan suunnitella materiaalin tulevia käyttötarkoituksia Joensuun kaupungin rakennushankkeissa. Carbonaiden teknologialla valmistettujen tuotteiden saatavuus nousee merkittävästi Lakan Betonin ottaessa menetelmän käyttöön Joensuun tehtaallaan vuoden 2026 alussa.

Biohiiltä istutuksiin

Kiertoliittymän rakentamisen yhteydessä uudistettiin myös viereinen Tiaisenpuisto. Puiston istutukset ja nurmialue sekä Karjalankadun ja Tikkamäentien viheralueet ja istutukset saivat kasvualustakseen biohiiltä.

Biohiili on biomassasta, kuten puusta, heinästä ja oljesta kuumentamalla valmistettua huokoista materiaalia, joka sitoo itseensä hiiltä ja toimii pitkäaikaisena hiilinieluna. Lisäksi biohiili parantaa maan rakennetta sekä pidättää vettä ja ravinteita, mikä vähentää kastelun ja lannoituksen tarvetta.

Biohiilen suuri pinta-ala tarjoaa kasvualustan hyödyllisille mikrobeille ja sienijuurtumille, mikä parantaa kasvien ravinteiden saantia ja kasvua. Biohiili voi myös sitoa itseensä haitallisia aineita, kuten maaperän raskasmetalleja.

– Tiaisenpuistossa biohiiltä sekoitettiin maan pintakerrokseen kasvualustan pohjaan. Olemme käyttäneet kotimaista biohiiltä kasvualustojen parantamiseen kaupungin kohteissa aiemminkin, ja tarkoitus on lisätä käyttöä entisestään, kertoo viherasiantuntija Jaana Mähönen.

Joensuun kaupunki kehittää aktiivisesti uusien materiaalien käyttöönottoa ja hiilensidontaa edistävien vaihtoehtojen hyödyntämistä. Vähähiilinen betoni ja biohiili ovat esimerkkejä ratkaisuista, joita kokeilemalla kaupunki tukee uusien materiaalien kehittämistä ja pääsyä myös laajempaan käyttöön.