Hiilinieluilla ja -varastoilla sidomme päästöjämme

Tavoitteemme vuoteen 2025 mennessä on sitoa tai kompensoida vähintään 295 kt CO2 päästöjä.

Hiilinielu kerää ja varastoi hiilidioksidia ilmakehästä. Hiilinieluja eli paikkoja mihin hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut sitoutuvat ovat esimerkiksi kasvava metsä, kasvipeitteinen maaperä ja muut maa-alueet, jotka sitovat hiiltä tai auttavat sen sitoutumisessa kuten kosteikot. Hiilinieluja voidaan kutsua myös hiilivarastoiksi, eli alueiksi (metsät, kosteikot, maaperä) tai rakenteiksi joihin hiilidioksidi on varastoitunut. Puusta tehdyt rakennukset ja tuotteet ovat yksi esimerkki hiilivarastoista.

Suurimmat ja tärkeimmät hiilinielut Joensuussa ovat metsät. Ihmisen toiminnalla on vaikutusta hiilinielujen kokoon ja säilymiseen. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja ja vastaavasti metsää hävitettäessä hiilidioksidia vapautuu uudelleen ilmakehään. Jos hakkuut ylittävät metsän kasvun ja metsän hiilivarasto pienenee, metsä muuttuu hiilenlähteeksi. Maankäyttö-, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF)-sektorin hiilinielun suuruuteen vaikuttavat vuosittain metsien kasvu, metsäalueiden lisääminen, hakkuut, maankäytön muutokset ja metsien biomassan käyttö.

Maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen laskennassa ovat mukana ne maankäyttömuodot, joiden päästöjä ja nieluja voidaan pitää ihmisen toiminnan aiheuttamina: metsät, viljelysmaat, ruohikkoalueet ja turvetuotantoalueet. Näin ollen mukana ovat kaikki Joensuun metsät. Laskennassa eivät ole mukana esimerkiksi päästöt ja nielut vesistöistä tai luonnontilaisilta soilta, sillä näitä pidetään alueina, joiden kasvihuonekaasutaseeseen ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut.

Metsien päästölaskennassa ovat mukana puuston biomassan hiilivaraston muutos sekä maaperän päästöt ja nielut. Puuston biomassan hiilivaraston muutos on laskettu perustuen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistoon Joensuun puuston runkotilavuudesta. Puuston runkotilavuuden tietoja on Joensuulle saatavilla vuosilta 1994, 2000 sekä vuodesta 2005 eteenpäin parittomille vuosille. Näiden tietojen perusteella on laskettu keskimääräiset vuosittaiset runkotilavuuden muutokset ja muutokset hiilivarastoissa. Puuston päästöt ja nielut kuvaavat hiilivaraston vuosittaisia muutoksia. Laskennassa hyödynnetään Suomen kasvihuonekaasuinventaarion parametreja.

Joensuun pinta-alasta noin 80 % eli noin 2095 km2 on metsätalousmaata. Luonnonsuojelualueita tästä alasta on noin 10 km2.

LULUCF -sektorin päästöt ja nielut 2000 – 2016

Maaperän vaikutus maankäyttösektorin päästöihin ja nieluihin on puuston vaikutusta huomattavasti puustoa pienempi. Puuston kasvihuonekaasutase vaihtelee kasvun ja hakkuiden mukaan. Puuston hiilivarasto kasvoi Joensuussa vuodesta 2014 vuoteen 2016 ja maankäyttösektori oli noin 1050 kt CO2-ekv nielu vuonna 2016. Päästöt Joensuun alueella vuonna 2016 olivat 515,1 kt CO2-ekv, kun teollisuuden päästöt ovat mukana laskennassa ja ilman teollisuutta 334,3 kt CO2-ekv1. Maankäyttösektorin nielu oli siis suurempi kuin kasvihuonekaasupäästöt Joensuun alueella vuonna 2016.

Hiilivarastot vaihtelevat

Maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen seurannassa on todettu, että hiilenvarastointikyky vaihtelee eri vuosien välillä merkittävästi. Vuonna 2014 maankäyttösektori oli noin 350 kt CO2-ekv päästö, johtuen männyn runkotilavuuden selkeästä laskusta vuosien 2013 ja 2015 välillä. Vuosina 2012 ja 2016 Joensuu taas on jo saavuttanut hiilineutraalitavoitteensa, sillä näinä vuosina metsiemme hiilinielut pystyivät sitomaan kaikki tuottamamme päästöt. Tavoitteenamme on olla pysyvästi hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.

Suurten vaihteluiden vuoksi Joensuun kaupunki on laatinut hiilinielu- ja kompensaatiotiekartan

CO2 -raportti Joensuun maankäyttösektorin päästöistä ja nieluista

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma

Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä ja nopeita energiasektorin ja liikenteen päästövähennystoimia, mutta myös maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen vahvistamista. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti maankäyttösektori kytketään tällä hallituskaudella entistä tiiviimmin osaksi kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Hallitusohjelma linjaa useita maa- ja metsätaloutta sekä maankäytön muutoksia koskevia ilmastotoimia, jotka jatkossa liitetään osaksi tulevaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma valmistuu vuonna 2022. Joensuu seuraa vuosittain omia maankäytön päästöjä ja nieluja.

Tutustu maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuteen Maa- ja metsätalousministeriön sivuilla.

Atmos-verkkolehden julkaisusta löytyy lisätietoa maaperän kyvystä sitoa hiiltä nyt ja tulevaisuudessa.