Hiilinieluilla ja -varastoilla sidomme päästöjämme

Hiilinieluilla ja -varastoilla sidomme päästöjämme

Hiilinielu kerää ja varastoi hiilidioksidia ilmakehästä. Hiilinieluja eli paikkoja mihin hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut sitoutuvat ovat esimerkiksi kasvava metsä, kasvipeitteinen maaperä ja muut maa-alueet, jotka sitovat hiiltä tai auttavat sen sitoutumisessa kuten kosteikot. Hiilivarasto puolestaan on alue tai rakenne, johon hiilidioksidi on varastoitunut. Puusta tehdyt rakennukset ja tuotteet tai kasvunsa lopettanut metsä ovat esimerkkejä hiilivarastoista.

Suurimmat ja tärkeimmät hiilinielut Joensuussa ovat metsät. Ihmisen toiminnalla on vaikutusta hiilinielujen kokoon ja säilymiseen. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja ja vastaavasti metsää hävitettäessä hiilidioksidia vapautuu uudelleen ilmakehään. Jos hakkuut ylittävät metsän kasvun ja metsän hiilivarasto pienenee, metsä muuttuu hiilenlähteeksi. Maankäyttösektorin hiilinielun suuruuteen vaikuttavat vuosittain metsien kasvu, metsäalueiden lisääminen, hakkuut, maankäytön muutokset ja metsien biomassan käyttö. Tällä hetkellä Joensuun hiilinielulaskenta perustuu metsien hiilinieluihin ja -varastoihin. Metsän lisäksi hiiltä sitoutuu maankäyttösektorilla viljelysmaihin, ruohikkoalueisiin ja turvetuotantoalueisiin.

Joensuun pinta-alasta noin 80 % eli noin 2095 km2 on metsätalousmaata. Luonnonsuojelualueita tästä alasta on noin 10 km2.

Maankäyttösektorin päästöt ja nielut

Maaperän vaikutus maankäyttösektorin päästöihin ja nieluihin on puuston vaikutusta pienempi. Puuston kasvihuonekaasutase vaihtelee kasvun ja hakkuiden mukaan.

Vuosina 2020-2022 Joensuun metsien ja metsämaaperän hiilinielut ovat olleet suuremmat, kuin alueen päästöt. Esimerkiksi vuonna 2022 Joensuun päästöt olivat 385 kilotonnia, kun metsien hiilinielu oli 492 kilotonnia. Myös vuosina 2012 ja 2016 Joensuun päästöt ovat olleet hiilinieluja pienemmät eli kaupunki on saavuttanut laskennallisen hiilineutraaliuden yhteensä viitenä vuonna.

Joensuun metsien ja metsämaaperän hiilinielun kehitys vuosina 2020-2022 on kuvattu alla olevassa taulukossa. Lisätietoa Joensuun metsien hiilinielusta löydät Joensuun metsät -raportista.

Maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen seurannassa on todettu, että hiilenvarastointikyky vaihtelee eri vuosien välillä merkittävästi. Suurten vaihteluiden vuoksi Joensuun kaupunki on laatinut hiilinielu- ja kompensaatiotiekartan (linkki dokumenttiin), joka ohjaa kaupungin työtä hiilinielujen ja päästöhyvitysten osalta.