Joensuussa teemme ilmastotekoja

Joensuussa teemme ilmastotekoja

Jokainen ilmastoteko on tärkeä, oli se sitten suuri yritysinvestointi tai arkinen teko, jota ei aina ole osannut edes kuvitella ilmastoteoksi. Teot ilmaston hyväksi säästävät rahaa, energiaa ja ympäristöä. Samalla käytät valtaasi ja luot muutokselle mahdollisuuden.

Katso millaisia tekoja me Joensuussa teemme!

Навигация по категориям

Публикатор

angle-left Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö
 

Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö

23.11.2020 08:40

Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on tällä hetkellä noin 10 tonnia. Jotta pystyisimme rajoittamaan ilmaston lämpenemisen kriittiseen 1,5 asteeseen, tulisi  jokaisen ihmisen hiilijalanjäljen selvitysten mukaan rajoittua 2,5–3,2 tonniin per henkilö vuoteen 2030 mennessä. Käsillämme onkin suuria elämäntavan muutoksia, sillä elämäntavoillamme on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnonvarojen kestävämmän käytön tavoittelussa.

1,5 asteen elämäntapahaaste

Muutama vuosi takaperin Ilmastotori-hankkeessa Joensuussa kokeiltiin vähähiilistä huhtikuuta, jossa vapaaehtoiset kotitaloudet haastoivat itsensä kokeilemaan vähähiilistä ja materiaalitehokasta elämää. Nyt lähdimme Ilmastokortteleissa samoin ajatuksin kokeiluun yhdessä Kanervalaisen taloyhtiön kanssa. 1,5 asteen elämäntapahaasteen vastaanotti 11 kotitaloutta kyseiseisestä taloyhtiöstä.

Elämäntapakiihdyttämöön osallistuvat kotitaloudet pääsivät laskemaan oman hiili- ja materiaalijalanjälkensä, laatimaan kestävän elämäntavan tiekartan ja kokeilemaan kestäviä elämäntapoja yhdessä naapureidensa kanssa.

Mukaan lähteneiden kotitalouksien koko vaihteli yhdestä henkilöstä seitsemään henkeen. Osallistuvien koritalouksien asuntojen koot vaihtelivat 72 neliömetristä 140 neliömetriin. Lähtötason laskelmat paljastivat, että kotitalouskohtaisesti lasketut hiilijalanjäljet vaihtelivat paljon. Pienimmillään hiilijalanjälki oli jo lähtötilanteessa 1,5 CO2e tonnia/henkilö/vuosi, kun taas suurimmillaan jalanjäljen koko oli 14,9 CO2e tonnia/henkilö/vuosi. Suurimmalla osalla kotitalouksista hiilijalanjälki per henki laskettuna oli kuitenkin jo lähtötilanteessa reilusti alle suomalaisten keskimääräisen 10 tonnin hiilijalanjäljen.

Lähtötason kartoituksen jälkeen kukin kotitalous laati itselleen kestävien elämäntapojen tiekartan, johon määriteltiin kotitalouden oma tavoite hiilijalanjäljen koosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite määriteltiin kotitalouden omista lähtökohdista käsin, ja niinpä tavoitteet vaihtelivat. Toisilla tavoitteena oli pudottaa esimerkiksi puolet tai kolmasosa päästöistä, toisille tavoitteeksi sopi pyrkiä pitämään hiilijalanjälki ennallaan sen ollessa jo valmiiksi hyvin pieni. Suurimmillaan lähdettiin tavoittelemaan jopa 75% pudotusta päästöihin.

Elämäntapakiihdyttämö kestävämmän arjen rakentamisen tukena

Kiihdyttämössä kerätyn tiedon perusteella kaupungit ja maat voivat kehittää palveluitaan kohti kestävämpää arkea ja siten mahdollistaa kestävät elämäntavat. Joensuussa taloyhtiön asukkaiden hiilijalanjälkeä tutki D-mat. Kokeilun kautta selvitämme, miten tai kuinka paljon taloyhtiön päätöksillä ja toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asukkaiden henkilökohtaisiin päästöihin.

Kansainvälisessä elämäntapakiihdyttämössä on mukana kotitalouksia seitsemästä maasta: Suomesta, Tanskasta, Saksasta, Espanjasta, Sveitsistä, Meksikosta ja Intiasta. Ensimmäisenä vuonna mukana oli kahdeksan kotitaloutta, vuonna 2019 tavoitteena on saada mukaan 500 ja kolmantena vuotena 10 000 jokaisesta maasta. Projektin keskuskoordinaattorina toimii saksalainen Wuppertal-instituutti ja Suomessa sitä koordinoi D-mat Oy.

Oman hiilijalanjälkesi voit laskea Sitran Elämäntapatestin avulla!