Teko
Публикатор
Etätyöpisteillä työskentely säästi työntekijöiden aikaa ja lisäsi hyvinvointia
17.05.2021 07:08Kokeileva kaupunkiseutu Joensuu -hankkeen etätyökokeilut päättyivät huhtikuussa. Kokeilujen aikana yhdeksän kunta-alan työntekijää Pohjois-Karjalasta työskenteli omassa asuinkunnassaan sijaitsevalla, kodin ulkopuolisessa etätyöpisteellä. Etätyöpisteitä oli kuusi ja ne sijaitsivat Joensuun keskustassa, Ylämyllyllä, Hammaslahdessa, Tohmajärvellä, Outokummussa sekä Kiteellä.
Hankkeen päätöskyselyllä selvitettiin osallistujien kokemuksia etätyökokeiluista. Kaikki etätyökokeiluihin osallistuneet vastasivat kyselyyn. Hankkeen aikana kerätty tieto ja opit ovat tärkeässä roolissa, kun kehitetään uudenlaisia, joustavampia työskentelytapoja, ratkotaan etätyöhön liittyviä haasteita ja etsitään ratkaisuja työmatkaliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Pysythän kuulolla, sillä hankkeen loppuraportti julkaistaan toukokuun lopussa!
Monipaikkaista ja joustavaa työskentelyä
Yli puolet osallistujista teki etätyökokeilun aikana enemmän etätöitä kuin tavallisesti (ennen kokeilua). Enemmistön (67 %) mukaan tehtyjen etätyöpäivien määrään vaikutti kuitenkin enemmän vallitseva koronatilanne kuin etätyökokeiluun osallistuminen. Osallistujat pitivät etätyöpäivien määrää pääosin sopivana, eikä etätyön toivottu vähenevän jatkossakaan. Suurin osa (78 %) olisi halukkaita työskentelemään myös jatkossa kodin ulkopuolisella etätyöpisteellä, jos tällainen olisi mahdollista.
Etätyökokeilu vaikutti osallistujien työskentelyyn monin tavoin. Enemmistön mukaan etätyökokeilu lisäsi työskentelyn joustavuutta ja tuottavuutta (67 % osallistujista) sekä työnteon tehokkuutta (78 % osallistujista). Lisäksi osalle kokeilu toi uusia yhteistyökumppaneita ja -mahdollisuuksia: ”Työkokeilun myötä löysin itselleni freelancer-asiakkaan, jolle teen muutaman tunnin viikossa iltaisin sosiaalisen median sisällöntuotantoa.”
Avoimissa vastauksissa korostui työnteon joustavuus ja monipaikkaisuus etätyökokeilujen aikana. Työ ei ollut niin paikkaan sidottua kuin tavallisesti: ”Etätyökokeilu avasi sitä, että työtä voi tehdä muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla tai kotona etätöissä.” Kaikille monipaikkainen työ ei kuitenkaan ollut myönteinen asia: ”Kolmen toimiston (työpaikka, koti ja etätoimisto) välillä poukkoilu ei toimi työssäni materiaalien kuljetuksen ja säilyttämisen vuoksi. Se vaikeuttaa työn hallintaa ja aikaa menee hukkaan pakkaamiseen, etsimiseen ja toisesta paikasta hakemiseen.”
Hyvinvointia etätöistä
Laaja enemmistö (89 %) koki, että työskentelyn mielekkyys kasvoi ja etätyökokeilulla oli positiivisia vaikutuksia jaksamiseen, hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Kolmasosalla jopa sairaspoissaolot vähenivät etätyökokeilun myötä. Noin puolet koki etätyöskentelyn olleen sosiaalisempaa etätyöpisteellä kuin kotona. Hankkeen aikana tarjottu etätyövalmennus antoi monelle tukea etätyöskentelyyn.
Osa koki etätyökokeilun lisänneen työyhteisön myönteistä suhtautumista etätöihin sekä ymmärrystä siitä, että työtä voi tehdä monella eri tavalla joustavasti ja eri elämäntilanteet huomioiden. Jonkun kohdalla kokeilu kuitenkin lisäsi eriarvoisuutta ja kateutta työpaikalla. Osalle etätyökokeilu toi helpotusta omien asioiden hoitamiseen työpäivän yhteydessä, kun etätyöpiste sijaitsi lähellä palveluita.
Haasteina kokeilujen aikana oli mm. tekniset ongelmat ja työergonomia. Hankkeen puitteissa laitehankintoja ei ollut mahdollista tehdä, joten kaikille työpisteille ei saatu esimerkiksi säädettäviä sähköpöytiä tai ergonomisia työtuoleja. Myös oman toiminnan kehittäminen ja työn organisointi etätöissä oli haastavaa. Osa taas koki, ettei etätyökokeilu vastannut omia henkilökohtaisia tarpeita, vaan kotona työskentely oli mielekkäämpää.
Ajansäästöä ja liikettä työpäiviin
Lähes kaikki osallistujat (89 %) säästivät aikaa työmatkoissa etätyökokeilun myötä. Säästettyä aikaa käytettiin eniten ulkoiluun ja liikkumiseen (89 % osallistujista). Lisäksi aikaa jäi enemmän harrastuksiin, ajanviettoon ystävien tai perheen kanssa, nukkumiseen, työntekoon, kotitöihin ja palautumiseen. Oman auton käyttö väheni työpäivinä lähes kaikilla (89 % osallistujista), ja osalla myös arkena. Enemmistö vastaajista pyöräili ja käveli enemmän etätyökokeilun aikana.
”Kokeilu innoitti myös tuomaan työpäivään terveyttä edistäviä asioita, kuten kävelypalavereja, sillä (etätyöpisteen) ympäristö luonnon keskellä on tällaiseen erinomainen.”
”Kunnostin polkupyöräni, joten sillä voi nyt taas ajaa. En olisi tehnyt sitä ilman kokeilua, koska en varsinaisesti ole tarvinnut pyörää mihinkään.”
Ymmärrys ilmastoasioista kasvoi
Enemmistö (78 %) koki, että kokeilu lisäsi ymmärrystä työmatkaliikkumisen ympäristövaikutuksista. Kolmasosalla kiinnostus ilmastoasioihin kasvoi. Yli puolella osallistujista etätyökokeilu vaikutti käyttäytymiseen, muuttaen toimintaa ympäristöystävällisemmäksi. Kaikki vastaajat kokivat, että kokeilulla oli ilmastohyötyjä.
Vastaajilta myös tiedusteltiin halukkuutta kompensoida työmatkoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä esimerkiksi puidenistutuksella, vähentämällä autoilua arkena tai rahoittamalla kompensaatiohankkeita. Pääosin tähän suhtauduttiin myönteisesti, ja esim. puiden istutus tuntui monelle helpolta vaihtoehdolta kompensoida päästöjä. Moni olisi myös valmis vähentämään auton käyttöä lyhyemmillä matkoilla.
”Työsopimukseni loppuessa ei minulla tule enää autolla ajoa töihin jatkossa (tarkoituksena on valita seuraava työ sen mukaan, että omaa autoa ei tarvitse käyttää).”
”Autoilu väheni myös muutoin arkena ja tämä tapa varmasti jää pysyväksi.”
Oppeja tulevaisuuden työhön ja etätyön kehittämiseen
Etätyön kehittämisessä tulee ottaa huomioon tarvittavat puitteet onnistuneelle etätyöskentelylle. Näitä ovat mm. laitteet ja tekniikka sekä sopiva työskentely-ympäristö. Osalle työntekijöistä etätyöpiste voi olla hyvä ratkaisu, jos tilaa tai työrauhaa kotona ei ole, ja moni toivoikin myös jatkossa mahdollisuutta työskennellä etätyöpisteellä. Osa piti tärkeänä, että kaikilla työtekijöillä olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua etätyöhön. Myös molemminpuolinen luottamus (työnantaja / työntekijä) on tärkeää etätyön toteuttamisessa. Lisäksi korostettiin tarvetta ylläpitää sosiaalisia yhteyksiä esimiehen ja muun työyhteisön kanssa.
Kun kysyttiin mikä olisi paras työnteon malli tulevaisuudessa, osallistujat toivoivat joustavuutta ja työnteon hybridimallia, eli toimistotyön ja etätyön yhdistelmää. Hybridimalli mahdollistaisi erilaisten elämäntilanteiden huomioonottamisen paremmin, säästäisi aikaa työmatkoissa, ja näin ollen lisäisi työhyvinvointia. Osa piti tärkeänä, että työyhteisö tapaisi vähintään kerran viikossa kasvotusten, jolloin saadaan enemmän sosiaalisia kontakteja ja yhteistä ideointiaikaa.
Enemmistölle osallistujista 2–3 päivää etätöitä viikossa olisi hyvä määrä. Osa haluaisi tehdä etätöitä päivittäin siten, että kävisi toimistolla vain tarvittaessa. Etätyön todelliseen määrään tulee kuitenkin jatkossakin vaikuttamaan pääosin esimiehen päätös ja ohjeistukset. Moni haluaisi jatkossakin tehdä osan etätöistä kotona ja osan kodin ulkopuolisella etätyöpisteellä.