Joensuussa teemme ilmastotekoja

Joensuussa teemme ilmastotekoja

Jokainen ilmastoteko on tärkeä, oli se sitten suuri yritysinvestointi tai arkinen teko, jota ei aina ole osannut edes kuvitella ilmastoteoksi.

Teot ilmaston hyväksi säästävät rahaa, energiaa ja ympäristöä. Samalla käytät valtaasi ja luot muutokselle mahdollisuuden.

Katso millaisia tekoja me Joensuussa teemme!

Innehållspresentatör

angle-left Kysely nosti esiin etätyön haasteita ja hyötyjä
 

Kysely nosti esiin etätyön haasteita ja hyötyjä

16.11.2020 08:16

Joensuun kaupungin etätyökyselyssä selvitettiin kokemuksia etätyöstä ja siihen liittyvistä haasteista ja hyödyistä. Kysely oli avoinna kaikille kunta-alan työntekijöille Pohjois-Karjalassa maalis-elokuussa 2020.

Kysely on osa Ympäristöministeriön ja Joensuun kaupungin rahoittamaa Kokeileva kaupunkiseutu Joensuu -hanketta. Kyselyn kautta etsittiin myös osallistujia hankkeen aikana järjestettäviin etätyökokeiluihin, joiden tavoitteina on vähentää työskentelyn ilmastovaikutuksia ja tarjota ratkaisuja etätyön haasteisiin.

Kokemuksia etätöistä ennen pandemiaa ja sen aikana

Etätyökyselyyn saatiin yhteensä 76 vastausta. Vastaajien joukossa oli kunta-alan työntekijöitä lukuisista eri ammattiryhmistä ja toimialoilta. Enemmistö vastaajista asuu (56 %) tai työskentelee (68 %) Joensuussa. Muita asuin- tai työskentelykuntia olivat Juuka, Kitee, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Ilomantsi tai Jyväskylä.

Kyselyn avulla saatiin mielenkiintoista tietoa siitä, millaisia muutoksia etätöiden tekemisessä on tapahtunut COVID-19 pandemian aikana verrattuna tilanteeseen ennen pandemiaa, ja miten etätyöskentelyä tulisi jatkossa kehittää.

Etätöiden määrä kasvanut, joustoa kaivataan

Ennen COVID-19 pandemiaa vain 21 % vastanneista teki etätöitä säännöllisesti. Kolmasosa vastaajista ei ennen pandemiaa tehnyt lainkaan etätöitä. Tärkeimpinä syinä tähän olivat työtehtävien huono soveltuvuus etätöihin sekä työnantajan asettamat rajoitteet tai kielteinen suhtautuminen etätöihin.

COVID-19 pandemian aikana etätyön määrä kasvoi rajusti. Keväällä/kesällä 2020 yli 90 % vastaajista teki etätöitä, ja lähes puolella vastaajista kaikki työ oli ensisijaisesti etätöitä. Viidesosa kertoi tehneensä etätöitä jopa viitenä päivänä viikossa. Pääosin etätyöt tehtiin kotona ja virkatyöajan puitteissa (ma-pe klo 8–16).

Yli 90 % vastanneista haluaisi tehdä etätöitä myös jatkossa, COVID-19 pandemian jälkeen. Etätyön tekoaikaan ja -paikkaan kaivattiin kuitenkin enemmän joustoa. Kolmasosa vastaajista haluaisi tehdä etätöitä virkatyöajan ulkopuolella ja 10 % vastanneista myös viikonloppuisin. Kodin lisäksi etätöitä haluttaisiin tehdä mm. mökillä, konferenssimatkoilla, kodin ja työpaikan välisellä matkalla, kunnan julkisissa tiloissa ja jopa asuntovaunussa.

Ajansäästöä ja tehokkuutta, haasteena työn rytmittäminen ja sosiaalisten kanssakäymisten puute

Pääosa vastaajista (90 %) koki etätyöskentelyn mielekkääksi. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että etätöissä työskentely on tehokkaampaa ja joustavampaa. Etätyö tuo myös huomattavaa ajansäästöä, kun työmatka lyhenee tai jää kokonaan pois, minkä myötä myös perheelle, ystäville ja harrastuksille jää enemmän aikaa.

Enemmistö vastaajista koki hyötyinä myös matkakulujen säästön ja auton käytön vähenemisen arkena. Yli puolella vastaajista kotitalouden logistiset järjestelyt sekä perheen ja työn yhdistäminen helpottuivat etätyön ansiosta. Muita vastauksissa mainittuja hyötyjä olivat parempi jaksaminen, keskittymisrauha, stressin väheneminen, mahdollisuus asua kauempana työpaikasta ja ympäristöhyödyt.

Etätyö toi mukanaan myös lukuisia haasteita. Haastavaksi koettiin mm. työn suunnittelu ja rytmittäminen, tiedonkulku, työajan venyminen, vaihtelun ja toisaalta taas rutiinien puute sekä sopivan työtilan järjestäminen etätöissä. Teknisten haasteiden osalta vastauksissa esiin nousivat mm. etäyhteyksien toimimattomuus, IT-osaamisen ja siihen liittyvän tuen puute, puutteellinen laitteisto ja tietosuojakysymykset.

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvänä haasteena korostuivat etenkin työpisteen puutteellinen ergonomia sekä työn ja vapaa-ajan pitäminen erillään. Lisäksi haasteina koettiin mm. psyykkinen jaksaminen, työn tauottaminen, liikunnan ja motivaation puute sekä ylimääräinen työkuorma.

Vastauksissa korostui vahvasti myös työskentelyn sosiaalinen puoli – tai sen puute etätöissä. Erityisen haasteelliseksi koettiin sosiaalisten kanssakäymisten sekä ajatustenvaihdon ja ideoinnin puute, yksinäisyys ja ulkopuolisuus työyhteisöstä.