Hiilinieluilla ja -varastoilla sidomme päästöjämme

Hiilinieluilla ja -varastoilla sidomme päästöjämme

Hiilinielu kerää ja varastoi hiilidioksidia ilmakehästä. Hiilinieluja eli paikkoja mihin hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut sitoutuvat ovat esimerkiksi kasvava metsä, kasvipeitteinen maaperä ja muut maa-alueet, jotka sitovat hiiltä tai auttavat sen sitoutumisessa kuten kosteikot. Hiilivarasto puolestaan on alue tai rakenne, johon hiilidioksidi on varastoitunut. Puusta tehdyt rakennukset ja tuotteet tai kasvunsa lopettanut metsä ovat esimerkkejä hiilivarastoista.

Suurimmat ja tärkeimmät hiilinielut Joensuussa ovat metsät. Ihmisen toiminnalla on vaikutusta hiilinielujen kokoon ja säilymiseen. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja ja vastaavasti metsää hävitettäessä hiilidioksidia vapautuu uudelleen ilmakehään. Jos hakkuut ylittävät metsän kasvun ja metsän hiilivarasto pienenee, metsä muuttuu hiilenlähteeksi. Maankäyttösektorin hiilinielun suuruuteen vaikuttavat vuosittain metsien kasvu, metsäalueiden lisääminen, hakkuut, maankäytön muutokset ja metsien biomassan käyttö.

Maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen laskennassa ovat mukana ne maankäyttömuodot, joiden päästöjä ja nieluja voidaan pitää ihmisen toiminnan aiheuttamina: metsät, viljelysmaat, ruohikkoalueet ja turvetuotantoalueet. Näin ollen mukana ovat kaikki Joensuun metsät. Laskennassa eivät ole mukana esimerkiksi päästöt ja nielut vesistöistä tai luonnontilaisilta soilta, sillä näitä pidetään alueina, joiden kasvihuonekaasutaseeseen ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut.

Joensuun pinta-alasta noin 80 % eli noin 2095 km2 on metsätalousmaata. Luonnonsuojelualueita tästä alasta on noin 10 km2.

Maankäyttösektorin päästöt ja nielut

Maaperän vaikutus maankäyttösektorin päästöihin ja nieluihin on huomattavasti puuston vaikutusta pienempi. Puuston kasvihuonekaasutase vaihtelee kasvun ja hakkuiden mukaan.

Vuosina 2020 ja 2021 Joensuun metsien ja metsämaaperän hiilinielut olivat suuremmat, kuin alueen päästöt. Vuonna 2020 Joensuun päästöt olivat 416 kilotonnia, kun taas metsien hiilinielu oli 607 kilotonnia. Vuonna 2021 puolestaan Joensuun päästöt olivat 426 kilotonnia, kun metsien hiilinielu oli 437 kilotonnia. Myös vuosina 2012 ja 2016 Joensuun päästöt ovat olleet hiilinieluja pienemmät eli kaupunki on saavuttanut laskennallisen hiilineutraaliuden yhteensä neljänä vuonna.

Joensuun metsien ja metsämaaperän hiilinielun kehitys vuosina 2020-2022 on kuvattu alla olevassa taulukossa. Lisätietoa Joensuun metsien ja metsämaaperän hiilinielusta löydät Joensuun metsät -raportista.

Maankäyttösektorin päästöt ja nielut Joensuussa vuosina 2000, 2005, 2007, 2012, 2014 ja 2016. Lukuun ottamatta vuotta 2014 maankäyttösektori on Joensuussa muodostanut päästöjä sitovan hiilinielun kaikkina tarkasteltuina vuosina. Hiilinielun koko on vaihdellut 133 ja 1043 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnin välillä. Suurimmillaan hiilinielu oli vuonna 2016.

 

 

Maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen seurannassa on todettu, että hiilenvarastointikyky vaihtelee eri vuosien välillä merkittävästi. Suurten vaihteluiden vuoksi Joensuun kaupunki on laatinut hiilinielu- ja kompensaatiotiekartan

Valtion maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma

Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä ja nopeita energiasektorin ja liikenteen päästövähennystoimia, mutta myös maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen vahvistamista. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman päämääränä on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti edistää maankäytön, metsätalouden ja maatalouden päästöjen vähentämistä, nielujen aikaansaamien poistumien vahvistamista sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma valmistui vuonna 2022.

Tutustu maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan Maa- ja metsätalousministeriön sivuilla.