Mikä ilmastovahti?

Joensuun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Hiilineutraalilla tarkoitetaan, että Joensuussa syntyy päästöjä yhtä paljon tai vähemmän kuin hiilinieluilla voidaan sitoa. Joensuussa hiilineutraalius saavutetaan vähentämällä päästöjä vähintään 60 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Jäljelle jäävät päästöt sidotaan hiilinieluihin tai kompensoidaan rahallisesti.

Ilmasto-ohjelmamme, Hiilineutraali Joensuu 2025, sisältää useita toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hiilineutraali Joensuu 2025 on myös meidän strateginen linjauksemme, jota toteutetaan koko kaupunkikonsernissa.

Ilmastovahti seuraa Joensuun kaupungin ilmastotavoitteiden edistymistä. Ilmastovahdin kautta kuka tahansa voi seurata, miten Joensuu etenee päästöjen vähentämisessä. Ilmastovahti kertoo, kuinka paljon eri toimenpiteillä on mahdollista laskennallisesti saavuttaa päästövähennyksiä. Lisäksi ilmastovahti kertoo toimenpiteille lasketut kustannusarviot sekä arviot toimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta.

Ilmastovahdin toimenpiteet edustavat kaupungin ilmasto-ohjelmassa määriteltyjä tavoitteita, mutta Joensuun kaupungin ilmastotoimet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään ilmastovahdissa esitettyihin toimenpiteisiin. Ilmastovahti ei myöskään sisällä kaikkia ilmasto-ohjelman toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä.

Kaupungin lisäksi yrityksillä, yhteisöillä ja asukkailla on tärkeä rooli hiilineutraalin Joensuun rakentamisessa. Ilmastovahti seuraa kuitenkin vain sellaisia toimenpiteitä, joiden edistäminen on kaupungin vastuulla ja joihin kaupunki pystyy vaikuttamaan.

Ilmastovahtia täydennetään ja päivitetään jatkuvasti. Otamme mielellämme vastaan palautetta sivustosta!

Selitteet toimenpiteiden vaikuttavuuslaskelmille

Ilmastovahdissa esitetyt laskelmat toimenpiteillä saavutettavista päästövähennyksistä ja toimenpiteiden toteuttamisen kustannuksista perustuvat vuonna 2018 valmistuneeseen vaikuttavuusarviointiin. Vaikuttavuusarvioinnin toteutti Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomosta. Arviointi laadittiin marraskuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana ja se perustui silloin valmisteilla olleen ilmasto-ohjelman luonnosversioon, jossa oli mukana 98 yksittäistä toimenpidettä. Lopullinen ilmasto-ohjelma hyväksyttiin tammikuussa 2018. Arvioinnin tarkastelujänteenä käytettiin vuosia 2018–2025.

Laskelmat päivitetään vuoden 2021 aikana ilmasto-ohjelman päivittämistyön ja parhaillaan käynnissä olevan uuden vaikuttavuusarvioinnin myötä.

Laskennallinen päästövähennys (t CO2-ekv/vuosi)

Laskennallinen päästövähennys kertoo, kuinka monta hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2-ekv) päästöjä toimenpiteen toteuttamisen kautta vähenee aikavälillä 2018–2025.

Toimenpiteiden päästöarviot perustuvat pääosin Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n Joensuulle ilmasto-ohjelmaa varten tekemien päästöskenaarioiden tuloksiin. Puuttuvilta osin päästövähennys on arvioitu laskennallisesti käytetyn aineiston ja toimenpiteen määrittelyn salliessa toimenpiteen kustannus­tarkastelua varten kerätyn aineiston perusteella. Kaikkien toimenpiteiden päästövähennyksiä ei ole pystytty arvioimaan esimerkiksi toimenpiteiden yleisluontoisen määrittelyn vuoksi.

Laskelmat ovat aluepohjaisia. Tarkasteltavat päästöt syntyvät yhden tarkasteluvuoden aikana joko Joensuun kaupungin alueella tapahtuvasta suorasta tai epäsuorasta energian käytöstä, paikallisten tuotanto­prosessien suorista ei-energiaperäisistä päästöistä tai alueella syntyneiden jätteiden ja jätevesien käsittelystä. Alue­pohjainen tarkastelu huomioi huonosti Joensuun ulkopuolelta hankittujen tavaroiden ja palvelujen tuotanto­ketjuun liittyvät välilliset kasvihuonekaasupäästöt. Tarkastelu muuttuisi monimutkaisemmaksi, jos päästötarkastelu laajennettaisiin kulutettujen tavaroiden ja palvelujen tuotannosta aiheutuvat välilliset päästöt huomioivaksi hiilijalanjälkitarkasteluksi.

Päästövähennyksiä vertailtaessa on huomioitava, että päästöjen vähentäminen on yleensä vain yksi toimenpidettä tukeva syy.

Kokonaiskustannukset euroina (2018–2025)

Kokonaiskustannukset euroina kuvaa toimenpiteen toteuttamisen arvioituja nettokustannuksia vuosina 2018–2025. Kustannuksiin sisältyvät hankintamenot, investoinnit, hankkeet tai muut kerta­luonteisiksi tulkittavat peruspanostukset. Laskelmissa ovat mukana myös toimenpiteeseen liittyvistä vuosittaisista kustannus-, säästö- ja tulovirroista muodostuvat juoksevat nettomääräiset toteutuskustannukset. Toteutuskustannukset diskontattiin nykyhetkeen käyttämällä laskennassa 3 %:n reaalikorkoa. Nettomääräiset kustannusvaikutukset sisältävät periaatteessa vain toimenpiteiden suorat kustannus-, säästö- ja tulovaikutukset. Mukana ei ole mm. alue-, työllisyys-, kunta- tai kansanterveyteen taloudellisia näkökulmia.

Kokonaiskustannusten summan ollessa negatiivinen toimenpiteen toteuttaminen synnyttää rahallisia säästöjä.

Kustannusvaikuttavuus (€/t CO2-ekv)

Toimenpiteen vuosien 2018–2025 keskimääräinen kustannusvaikuttavuus laskettiin jakamalla tarkasteluvälin aikana syntyvät päästövähennykset saman jakson aikana syntyvillä nettokustannuksilla. Kustannusvaikuttavuus siis kertoo, paljonko ovat toimenpiteen toteuttamisen kustannukset suhteutettuna aikaansaatuihin päästövähennyksiin. Kustannusvaikuttavuuden yksikkönä on euroa per hiilidioksidiekvivalenttitonni (€/t CO2-ekv). Kustannusvaikuttavuuden ollessa negatiivinen säästävät syntyvät päästövähennykset samalla myös rahaa.

Toimenpiteen kustannusvaikuttavuus voidaan tulkita myös sen kustannustehokkuudeksi tai taloudellisuudeksi.