Joensuun kaupunkiympäristö edisti vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta HIKKA-hankkeella - Meidän teot
Teot alasivu pääkuva
Meidän teot
Joensuussa teemme ilmastotekoja
Joensuussa teemme ilmastotekoja
Jokainen ilmastoteko on tärkeä, oli se sitten suuri yritysinvestointi tai arkinen teko, jota ei aina ole osannut edes kuvitella ilmastoteoksi. Teot ilmaston hyväksi säästävät rahaa, energiaa ja ympäristöä. Samalla käytät valtaasi ja luot muutokselle mahdollisuuden.
Katso millaisia tekoja me Joensuussa teemme!
Asset Publisher
Joensuun kaupunkiympäristö edisti vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta HIKKA-hankkeella
03.10.2023 08:46Kaupunkiympäristön toimiala haluaa huomioida kiertotalouden ja vähähiilisyyden omassa toiminnassaan. Pysyviä toimintamalleja on kehitetty Hiilineutraali kiertotalouskaupunki – suunnitellen ja rakentaen (HIKKA) -hankkeessa.
Kaupunkiympäristön toimiala vastaa monista kaupungin keskeisistä tehtävistä, kuten rakentamisesta, kunnossapidosta, ympäristönsuojelusta ja liikennesuunnittelusta. Joensuun kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Hikka-hankkeella tuettiin tavoitteen saavuttamista selkeyttämällä kaupunkiympäristön toimialan prosesseja ja viemällä käytäntöön kaupungin päivitetyn ilmasto-ohjelman toimenpiteitä.
Hanke oli käynnissä 1.9.2022–31.8.2023. Se sai rahoitusta Ympäristöministeriön Kuntien ilmasto- ja kiertotaloushankkeet -ohjelmasta, joka tähtää kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 100 000 €, josta ympäristöministeriön osuus 70 prosenttia ja Joensuun kaupungin omarahoitusosuus 30 prosenttia.
Hankkeessa saatiin aikaan useita konkreettisia tuloksia:
- päivitettiin ohjeistuksia
- kehitettiin yksiköiden välistä yhteistyötä
- kehitettiin seuranta- ja raportointijärjestelmiä
- tuotettiin selvityksiä
- aloitettiin pilottikokeiluja.
Tulosten jatkuvuus hankkeen jälkeen vaatii henkilöstön sitoutumista, yhteistyötä ja resursseja.
Kehittämistoimia ideoitiin alhaalta ylöspäin
Hankkeella oli neljä eri vaihetta:
- toimien kartoittaminen, joilla on päästövähennyspotentiaalia ja joissa voidaan edistää kiertotaloutta
- konkreettisten toimintamallien kehittäminen
- ohjeistusten ja seurantajärjestelmien päivittäminen
- viestintä.
Läpi hankkeen menetelmänä oli vähähiilisyys- ja kiertotaloustoimista tiedottaminen henkilöstölle ja uusien toimintamallien ideoiminen yhdessä yksiköiden kanssa alhaalta ylöspäin.
Hankkeen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa käytiin läpi kaupunkiympäristön toiminnan eri prosessit ja kartoitettiin kaupunkiympäristön toimialan ilmasto- ja kiertotaloustyön tilannetta, tietotarpeita ja mahdollisia pullonkauloja.
Samalla tunnistettiin prosessit, joiden vaikuttavuutta kiertotalouden ja hiilijalanjäljen osalta voidaan parantaa ja luotiin uusia toimintamalleja näiden huomioimiseksi.
– Alkukartoituksen perusteella resurssipula oli merkittävä haaste ilmasto- ja kiertotaloustyön toteuttamisessa, toteaa HIKKA-hankekoordinaattori Aino Kangas.
– Kaupunkiympäristön toimialan ilmasto- ja kiertotaloustyön havaittiin myös tarvitsevan aiempaa vahvempaa koordinointia ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Näihin haasteisiin pyrittiin HIKKA-hankkeessa vastaamaan, Kangas jatkaa.
Hankkeen kolmannessa vaiheessa keskityttiin toimintaohjeiden ja -järjestelmien päivittämiseen. Tavoitteena oli saada aikaan systemaattisia käytäntöjä ja seurantajärjestelmiä, jotka tukevat hankkeen tavoitteita.
Viimeisen vaiheen tavoitteena oli viestiä avoimesti hankkeesta ja sen tuloksista.
Pilotit antoivat potkua
Hankkeen aikana aloitettiin pilottikokeiluja, joiden avulla uusia toimintamalleja ja -järjestelmiä voitiin testata käytännössä.
Yksi piloteista oli Näädänkadun kadunrakentamisurakka, jossa kehitettiin kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä sekä digitaalisia ratkaisuja niiden toteutumisen systemaattiseksi seuraamiseksi.
Lisäksi kartoitettiin saatavilla olevia uusiomateriaaleja ja edistettiin kaupungin ja rakennusurakoitsijoiden yhteistyötä Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa ja käymällä markkinavuoropuhelua kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä edistävistä hankintakriteereistä.
Osana hanketta aloitettiin myös Viherkerroin-työkalun kehittäminen Joensuun kaupungille. Viherkerroin kuvaa, kuinka paljon tontilla on kasvillisuutta ja sadevettä imeyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan.
Viherkerroin lisää kaupunkivihreää, ja auttaa siten parantamaan ilmanlaatua, viilentämään kaupunkia ja vähentämään hulevesitulvia. Viherkerroin edistää kaupunkialueiden sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Yhteistyö, sitoutuminen ja resurssit ehdottomia
Hankkeen myötä henkilöstön tietämys kaupungin ilmasto-ohjelmasta sekä kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä edistävistä toimenpiteistä kasvoi. Myös yhteistyö eri yksiköiden välillä lisääntyi.
Lisäksi kaupunkiympäristön toimialan sisäisiä ohjeistuksia päivitettiin etenkin rakentamisen osalta ja luotiin hankintakriteerit kadunrakentamisurakoihin.
Hankkeen aikana tehdyistä toimista voit lukea lisää loppuraportista.
HIKKA-hankkeen aikana aloitetut prosessit jatkuvat hankkeen loputtua ja ilmasto-ohjelman toimeenpano jatkuu. Hankkeen jatkuvuus ja tulosten hyödyntäminen edellyttävät henkilöstön sitoutumista, poliittista tukea ja riittäviä resursseja.
Related content:
- Joensuun kaupunkiympäristö kehittää Viherkerroin-työkalua
- Joensuulle rahoitusta kaupunkiympäristön kiertotalouden ja vähähiilisyyden edistämiseen
- Työpajoista vauhtia kaupungin omaan kiertotalous- ja vähähiilisyystyöhön
- Kaupunki ja rakennusurakoitsijat kartoittivat keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa
- Kyselyssä selvitettiin energiansäästökohteita kaupungin tiloissa
- Hiilineutraali kiertotalouskaupunki – suunnitellen ja rakentaen (HIKKA) -hanke 2022–2023