Joensuussa teemme ilmastotekoja

Joensuussa teemme ilmastotekoja

Jokainen ilmastoteko on tärkeä, oli se sitten suuri yritysinvestointi tai arkinen teko, jota ei aina ole osannut edes kuvitella ilmastoteoksi.

Teot ilmaston hyväksi säästävät rahaa, energiaa ja ympäristöä. Samalla käytät valtaasi ja luot muutokselle mahdollisuuden.

Katso millaisia tekoja me Joensuussa teemme!

Навигация по категориям

Публикатор

angle-left Joensuun hiilinielujen kehitykselle laskettiin arviot
 

Joensuun hiilinielujen kehitykselle laskettiin arviot

14.01.2021 08:19

Joensuulle on tehty arviot hiilinielujen kehittymisestä ja mahdollisuudesta saavuttaa kaupungin tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Luonnonvarakeskuksen ja Benviroc Oy:n joulukuussa 2020 laatimassa raportissa on tarkasteltu Joensuun metsien hiilinielujen kehitystä kolmen eri metsänhakkuuvaihtoehdon pohjalta.

Arvioiden tavoitteena on kuvata alueen metsien hakkuumahdollisuuksia ja niiden rakennetta sekä metsävarojen ja metsien hiilivarastojen ja -nielujen kehitystä erilaisilla hakkuumäärillä.

Hakkuumahdollisuusarviot kolmelle skenaariolle

Hakkuumahdollisuusarviot laati Luonnonvarakeskus (Luke) MELA-ohjelmistonsa avulla.

Raportissa on laskettu kolme arviota:

  1. Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymän arvio (SY)
  2. SY-arvion mukainen arvio, jossa lisäksi matalampi puuston hiilensidontatavoite kuin kohdassa 3 (SY-B). Tämä arvio perustuu oletukseen, että kunnan alueen päästöjä vähennetään tavoitteiden mukaisesti 60 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2025 mennessä ja loppu 40 % sitoutuu puustoon (265 kt CO2 -ekv/v). Vuoteen 2030 mennessä kunnan alueen päästöjä vähennetään 80 % vuoden 2007 tasosta ja loppu 20 % sitoutuu puustoon (132 kt CO2 -ekv/v).
  3. SY-arvion mukainen arvio, jossa lisäksi korkeampi puuston hiilensidontatavoite kuin kohdassa 2 (SY-C). Tämä arvio perustuu oletukseen, että kunnan alueen päästöjä vähennetään 50 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2025 mennessä ja loppu 50 % sitoutuu puustoon (330 kt CO2 -ekv/v). Vuoteen 2030 mennessä kunnan alueen päästöjä vähennetään 70 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja loppu 30 % sitoutuu puustoon (198 kt CO2 -ekv/v).

Kuvassa on esitetty hiilinielujen koko eri laskelmakausina kullakin hakkuuvaihtoehdolla. Hiilinielut ovat sitä suurempia, mitä pienempiä ovat hakkuumäärät. Laskelmakausille 2021-2025 ja 2026-2030 kuvassa on lisäksi esitetty Joensuun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen edellyttämät hiilensidontatavoitteet sekä korkeammat hiilensidontatavoitteet vuosille 2025 ja 2030. Laskelmakaudella 2016-2020 SY-hakkuumahdollisuusarvion mukaisella kehityksellä hiilinieluksi on arvioitu 136 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttina. SY-B-arvion mukaisella kehityksellä hiilinieluksi on arvioitu 145 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttina ja SY-C-arvion mukaisella kehityksellä 189 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttina. Laskelmakaudella 2021-2025 SY-arvion mukaisella kehityksellä hiilinieluksi on arvioitu 213 kilotonnia, SY-B-arvion mukaisella 231 kilotonnia ja SY-C-arvion mukaisella 294 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttina. Laskelmakaudella 2021-2025 Joensuun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen edellyttämä hiilensidontatavoite on 265 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttina ja korkeampi hiilensidontatavoite 330 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttina. Laskelmakaudella 2026-2030 SY-arvion mukaisella kehityksellä hiilinieluksi on arvioitu 140 kilotonnia, SY-B-arvion mukaisella 151 kilotonnia ja SY-C-arvion mukaisella 178 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttina. Laskelmakaudella 2021-2025 Joensuun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen edellyttämä hiilensidontatavoite on 132 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttina ja korkeampi hiilensidontatavoite 198 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttina.

Kuva: Aines- ja energiapuun hakkuukertymät yhteensä SY-, SY-B- ja SY-C-hakkuumahdollisuusarvioissa eri laskelmakausina. Hakkuukertymä kuvaa hakatun runkopuun tilavuutta kuorellisina kiintokuutiometreinä vuodessa. (Benviroc Oy 2020)

 

Hiilineutraalin Joensuun saavuttaminen edellyttää päästöjen pienentämistä ja hakkuiden rajoittamista

Eri arvioiden mukaisten hakkuukertymien lisäksi raportissa on esitetty arviot hiilinielujen kehityksestä laskelmakausina 2016–2020, 2021–2025 ja 2026–2030. Lisäksi on analysoitu hiilinieluja suhteessa asetettuihin hiilensidontatavoitteisiin ja Joensuun aikomukseen olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Joensuussa syntyy päästöjä yhtä paljon tai vähemmän kuin hiilinieluilla voidaan sitoa.

Tulosten perusteella vuoden 2025 hiilineutraaliustavoite voidaan saavuttaa, jos kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää vuoden 2007 tasosta 60 % vuoteen 2025 mennessä, kuten kaupungin ilmasto-ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi. Joensuun kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 25 % vuodesta 2007 vuoteen 2018, eli 167 tuhatta tonnia (167 kt CO2-ekv, lähde CO2-raportti 2020).

Vuoden 2025 tavoitteen toteutumiseksi tulisi kasvihuonekaasupäästöjen laskea edelleen 228 tuhatta tonnia (228 kt CO2-ekv). Käytännössä tulos tarkoittaa sitä, että päästöjä on vähennettävä nopeammin kuin mitä tähän mennessä on tehty. Tärkeimmät sektorit, joissa vähennyksiä tarvitaan, ovat energiantuotanto, energian kulutus ja liikenne.

Päästövähennystavoitteiden toteutuessa jää vuonna 2025 hiilinieluilla kompensoitavaksi 265 tuhatta tonnia kasvihuonekaasupäästöjä (265 kt CO2-ekv). Tämä on mahdollista saavuttaa, jos arvioiden mukainen kolmas vaihtoehto toteutuu. Tämä edellyttää 55 000 m3 pienempiä hakkuita kuin suurimmassa mahdollisessa hakkuuskenaariossa. Vuosina 2021–2025 metsää tulisi hakata joka vuosi noin 2 500 hehtaaria vähemmän kuin suurimmassa mahdollisessa hakkuuskenaariossa.

Kuva: Hakkuumahdollisuusarvioiden SY, SY-B ja SY-C mukaiset arviot hiilinielun kehityksestä laskelmakausina 2016–2020, 2021–2025, 2026–2030 sekä Joensuun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen edellyttämät hiilensidontatavoitteet ja korkeammat hiilensidontatavoitteet vuosille 2025 ja 2030. (Benviroc Oy 2020)