Seuraa uhanalaista nimikkoeläintämme rupimanteria WWF:n Luontoliven rupiliskokamerassa! - Teko
Innehållspresentatör
Seuraa uhanalaista nimikkoeläintämme rupimanteria WWF:n Luontoliven rupiliskokamerassa!
20.05.2021 05:30Suomen harvinaisimman sammakkoeläimen rupimanterin (Triturus cristatus) elämää on nyt mahdollista seurata suorassa lähetyksessä WWF:n Luontoliven rupiliskokameran välityksellä. Joensuun kaupungin nimikkoeläimeksikin valittu rupimanteri on Suomessa erittäin uhanlainen laji, jota tavataan maassamme vain Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa.
WWF:n Luontolive tarjoaa ihmisille mahdollisuutta tarkkailla Suomen luonnon ainutlaatuisia eläimiä niiden omassa elinympäristössä. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta harvinaisista ja uhanalaisista eläinlajeista sekä edistää näiden lajien suojelua. Luontoliven rupiliskokameran WWF toteuttaa yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Joensuun kaupungin kanssa.
Ilmastotyöllä suojellaan myös rupimanteria
Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä uhanalaisten eläinlajien kohtaamista haasteista. Se on elinympäristöjen häviämisen jälkeen suurin uhka luonnon monimuotoisuuden säilymiselle maailmanlaajuisesti. Nopeasti muuttuvassa ilmastossa eliöt eivät enää ole sopeutuneita vallitseviin olosuhteisiin, ja niiden elämä elinympäristössään vaikeutuu. Niiden täytyy sopeutua tai muuttaa muualle säilyäkseen hengissä.
Ilmastonmuutos myös voimistaa muiden luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä aiheuttavien tekijöiden vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi elinympäristöjen katoaminen, pirstoutuminen ja saastuminen sekä haitallisten vieraslajien leviäminen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat jo havaittavissa sekä Suomessa että muualla maailmassa.
Ilmaston muuttuminen vaikuttaa myös rupimanterin elämään. Leudot talvet heikentävät rupiliskojen horrosta, jolloin talven aikana kuluu enemmän energiaa, ja yksilöt ovat keväällä huonommassa kunnossa. Vähäinen lumimäärä sekä kuivat kesät puolestaan voivat aiheuttaa lajin lisääntymiselle välttämättömien lampien kuivumista. Ilmastotyö on siten tärkeä osa myös tämän uhanalaisen salamanterin suojelua.
Joensuun kaupunki tekee aktiivista työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Katso millaista ilmastotyötä Joensuussa tehdään ja nappaa vinkkejä arjen ilmastotekoihin!
Kuva: Ville Vuorio