Teko
Asset Publisher
Yritykset keskeisinä ilmastotoimijoina - miksi ja miten?
26.05.2023 09:36Vaikuttavaa ilmastotyötä yrityksissä -tilaisuuden puheenvuorot toivat ilmi, kuinka yritysten ilmastotyö on tänä päivänä kiinteä osa vastuullisuutta ja varsinkin suuremmat yritykset ovat ilmastotyössään jo pitkällä. Vaatimukset koskettavat kuitenkin myös pienempiä yrityksiä, joissa sen sijaan tarvitaan monesti apua sopivien ratkaisujen ja riittävien resurssien löytämiseksi. Ilmastotyön aloittamiseen on tarjolla tukea, kun Ilmastokaupunki Joensuu 2025 ja Karelia AMK tarjoavat syksyllä maksutonta mahdollisuutta hiilijalanjälkilaskelmiin ja ilmastovaikutusten ja -riskien arvioimiseen.
24.5.2023 järjestetyssä tilaisuudessa puhujina olivat:
Pinja Leino ja Opri Orenius, Ilmastokaupunki Joensuu 2025 -hanke
Teppo Säkkinen, Keskuskauppakamari
Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto
Mika Purmonen, Pohjois-Karjalan hankintatoimi
Anniina Kontiokorpi ja Lasse Okkonen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Yritysten ilmastotyön kehittäminen on monien toimijoiden yhteinen intressi
Tilaisuuden aluksi Pinja Leino taustoitti, että Joensuun kaupunki pyrkii edistämään yritysten ilmastotyötä, koska merkittävä osa kuntien alueellisista päästöistä syntyy yrityksissä ja palvelutuotannossa. Pyrkimyksenä on sitouttaa yritykset mukaan ilmastotyöhön ja helpottaa näin Joensuun vuodelle 2025 asettaman hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Eri toimijoiden välinen ilmastoyhteistyö nähdään myös edistävänä tekijänä alueen yritysten kilpailukyvylle. Joensuu on tehnyt ilmastoyhteistyötä yritysten kanssa erityisesti vuonna 2015 perustetun ilmastokumppanuusverkoston kautta, joka kehittyy ja kasvaa edelleen.
Ilmastokaupunki Joensuu 2025 -hankkeella on Opri Oreniuksen mukaan kaksi toisiinsa linkittyvää päätavoitetta: päästöjen vähentäminen ja uusien vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Hankkeessa toteutettavien hiilijalanjälkilaskemien avulla on mahdollista saada selville suurimmat päästölähteet sekä vähähiilisyyspotentiaali, ja tulosten pohjalta keskittää toimia vaikuttavimpiin päästövähennyskeinoihin. Vähähiilisistä tuotteista ja palveluista tullaan myös viestimään kuluttajille ja uusien ratkaisujen syntymistä tuetaan, uutta toimintaa pilotoidaan ja yhteistyömahdollisuuksia pyritään kehittämään.
Esitys (pdf): Ilmastokaupunki Joensuu 2025
Ilmastotoimet ovat osa yritysten vastuullisuutta ja vaikuttavat yrityksen taloudelliseen kannattavuuteen
Teppo Säkkinen nosti esille Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ilmastotyöhön. Keskuskauppakamarin arvion mukaan sota vie vihreää siirtymää askeleen taakse ja kaksi harppausta eteen, sillä sitä seurannut energiakriisi näyttää taittavan fossiilisten polttoaineiden kulutuksen kasvun.
Keskuskauppakamarin alkuvuodesta 2023 toteuttamasta ilmastokyselyssä selvisi, että Pohjois-Karjalassa 35 % yrityksistä on asettanut päästövähennystavoitteen, mikä vastaa valtakunnallista keskiarvoa. Valtakunnallisesti 90 % kaikista yrityksistä kertoi kyselyssä tehneensä joitakin ilmastotoimia. Näistä energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimet ovat kärjessä.
Ilmastokyselystä selvisi myös, että tärkein syy yritysten ilmastotoimille on yrityksen vastuullisuus. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousi taloudellinen kannattavuus. Myös yrityksen maineen vahvistaminen ja yritysasiakkaiden vaatimukset nousivat kyselyssä merkittäväksi syiksi yritysten ilmastotoimille. Keskeisimmiksi jarruiksi ilmastotoimien toteuttamiselle taas nousivat kyselyssä yrityksen liiketoimintaan sopivien ratkaisujen puute sekä ilmastotoimien kustannukset.
Pääosin ilmastotoimet koetaan yrityksissä taloudellisesti kannattavina joko pitkällä tai jo lyhyellä aikavälillä, ja niiden nähdään tukevan kilpailussa pärjäämistä. Tässä on kuitenkin eroja yritysten eri kokoisten ja eri toimialoilla toimivien yritysten välillä.
Esitys (pdf): Katsaus kauppakamarien ilmastokyselyn tuloksiin
Kestävästä liiketoiminnasta on muodostumassa liiketoiminnan minimiehto
Matkailu toimialana vaikuttaa Juho Pesosen mukaan jatkavan kasvuaan tulevinakin vuosikymmeninä. Jos matkailun päästöt kasvaisivat nykyisellä uralla, kattaisivat ne yksinään merkittävän osan käytettävissä olevasta hiilibudjetista, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa Pariisin ilmastosopimuksessa sovittuun 1,5 asteeseen. Ilmastopäästöjen näkökulmasta haasteena matkailualla on myös, että itse matkustamisen päästöt jäävät usein tarkastelun ulkopuolelle. Kukaan toimija ei ole halukas ottamaan matkakohteeseen tapahtuvan matkustamisen päästöjä vastuulleen, vaikka ne kattavatkin kenties merkittävimmän osan matkan hiilijalanjälkeä.
Matkailualan kestävyyden kehittämiseen ja johtamiseen on kuitenkin olemassa uusia digitaalisia työkaluja, jotka esimerkiksi tuottavat reaaliaikaista matkailuanalytiikkaa avuksi matkailun todellisten vaikutusten arviointiin. Teknologian käyttöönotto kestävyyden johtamisessa auttaa siten myös välttämään viherpesua, kun tarjolla on ajantasaista ja tarkkaa faktatietoa vaikutuksista.
Pesosen mukaan kestävää liiketoimintaa ei nykyään enää rakenneta kilpailuedun saavuttamiseksi, vaan siitä on tullut liiketoiminnan minimiehto. Matkailualallakin onkin pohdittava, mistä kilpailuetu tulevaisuudessa löytyy ja mitä voisivat olla uudet liiketoimintamallit. Pesonen pohti, voisiko esimerkiksi Itä-Suomessa ”heikkoudet” kääntää vahvuuksiksi ja kehittää alueesta hitaan matkailun kärkialueen?
Esitys (pdf): Matkailuyritykset ja ilmastovastuullisuus - mitä muut voivat tästä oppia?
Julkisissa hankinnoissa on mahdollista huomioida ja vaatia ilmasto- ja ympäristökriteerejä monipuolisesti
Pohjois-Karjalan hankintatoimi vastaa yhteistyötahojen tavaroiden ja palveluiden yhteishankinnoista ja kilpailuttaa myös yhteistyötahojen erillishankintoja, kertoi Mika Purmonen. Ympäristöasiat kannattaa huomioida hankinnoissa, sillä julkisten hankintojen suuri volyymi (Pohjois-Karjalassa 287 miljoonaa euroa ja 418 kilpailutusta vuonna 2022) mahdollistaa suuren vaikuttavuuden. Suuri volyymi vaikuttaa myös valmistajien tuotekehitykseen ympäristöystävällisempään suuntaan. Ympäristökriteerit huomioitiin Pohjois-Karjalassa vuonna 2022 jo noin 92 % kilpailutuksista ja esimerkiksi energiatehokkuuden huomioimisessa Pohjois-Karjalassa ollaan tämän vuoden hankinnoissa Suomen kärkeä.
Purmonen esitteli myös keinovalikoimaa ympäristökriteerien sisällyttämiseksi hankintoihin. Näihin kuuluvat esimerkiksi ympäristömerkkien vaatiminen tai elinkaarikustannuksien huomioimista, jolloin voidaan huomioida myös ulkoisvaikutukset. Purmonen toi esiin esimerkkejä Pohjois-Karjalan hankintatoimessa käytetyistä ympäristökriteereistä esimerkiksi ajoneuvojen, kuljetushankintojen, kalusteiden tai elintarvikkeiden osalta. Esimerkiksi puhtaiden ajoneuvojen direktiivi edellyttää julkisilta hankinnoilta merkittävää panosta ympäristöystävällisiä energiamuotoja käyttävien ajoneuvojen hankintaan.
Esitys (pdf): Ilmastonäkökulma julkisissa hankinnoissa
Opiskelijayhteistyöstä lisäresurssia yrityksen ilmastotyöhön
Karelia-AMK:n puheenvuorossa esiteltiin, millaista osaamista he energia- ja ympäristötekniikan koulutuksen kautta tarjoavat yritystoimijoille.
Anniina Kontiokorpi kertoi, että hiilijalanjäljen laskeminen on yksi tapa käynnistää yrityksen ympäristötyö. Nyt toteutettavassa Ilmastokaupunki Joensuu 2025 -hankkeen ja Karelia-AMK:n opiskelijayhteistyössä keskitytään yrityksen hiilijalanjälkeen. Opiskelijayhteistyö tuo lisäresursseja työhön ja mahdollistaa samalla oman oppimisen. Hiilijalanjälkilaskelmiin osallistuvalta yritykseltä edellytetään kuitenkin myös omaa panostusta erityisesti laskentaan tarvittavan lähtötietoaineiston kokoamiseen. Koska yritykset ovat hyvin eri vaiheissa omassa ilmastotyössään, tarjotaan opiskelijayhteistyössä jo hiililaskentoja tehneille yrityksille ilmastovaikutusten arviointia ja ilmastoriskien kartoitusta. Tällä voidaan valmistautua vastaamaan lähitulevaisuudessa laajenevaan kestävyysraportointiin.
Karelia tarjoaa lisäksi tuotteiden elinkaariarviointia sekä karkeampina opintojaksoyhteistöinä että laajempina opinnäytetöinä/hankeyhteistyönä. Lasse Okkonen toi esiin, että myös elinkaariarvioinnin merkitys on kasvanut vastuullisuustyön ja markkinoinnin myötä. Elinkaariarvioinneissa huomioidaan tuotteiden koko elinkaari ja järjestelmällisellä katsauksella voidaan tunnistaa ja potentiaalisesti välttää ympäristökuormien siirtyminen elinkaaren vaiheiden tai prosessien välillä. Elinkaariarviointi on ollut osa opetusta jo pitkään ja niitä on tehty mm. digitaalisille palveluille, muoviteollisuudelle ja metalli-/konepajateollisuudelle.
Esitys (pdf): Hiilijalanjälkilaskennat, vaikuttavuusarvioinnit ja opinnäyteyhteistyö