Навигационная цепочка

Kaikki päästöistämme

Kasvihuonekaasupäästöjä seurataan CO2-raportin avulla

Joensuu seuraa oman alueensa kasvihuonekaasupäästöjen tason kehittymistä CO2-raportin avulla. CO2-raportin julkaisee vuosittain rakennetun ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyritys Sitowise Oy.

CO2-raportissa kasvihuonekaasupäästöjä seurataan toimialoittain ja päästötasojen vertailuvuotena käytetään vuoden 2007 tietoja, jolloin seuranta aloitettiin. Päästömittauksissa otetaan huomioon vain ne päästöt, jotka syntyvät Joensuun alueella, esimerkiksi Joensuussa kulutettu kaukolämpö ja Joensuussa ajettujen matkojen päästöt. Eri kasvihuonekaasupäästöt on raportissa yhteismitallistettu hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2-ekv). Kasvihuonekaasupäästöt tulee yhteismitallistaa, koska eri kasvihuonekaasut lämmittävät ilmakehää eri voimakkuuksilla.

Joensuun CO2-raportti 2021

Kalvosarja Joensuun CO2-raportista 2021

 

Joensuussa päästöjä aiheutuu eniten teollisuudesta ja työkoneista

Teollisuuden ja työkoneiden päästöihin lasketaan teollisuudessa käytettyjen polttoaineiden ja sähkön kulutus. Vuonna 2020 teollisuuden osuus Joensuun kokonaispäästöistä oli 40 %. Joensuussa on seuranta-aikana toiminut useita metsäalan yrityksiä. Teollisuuden ja työkoneiden käyttämistä polttoaineista merkittävimpiä ovatkin olleet erilaiset metsäteollisuuden sivutuotteet sekä metsäkoneissa käytetty raskas polttoöljy. Eniten teollisuuden ja työkoneiden päästöjä on kaikkina tarkasteltuina vuosina aiheutunut raskaan polttoöljyn käytöstä. Teollisuuden ja työkoneiden päästöt vuonna 2020 olivat 111,2 kt CO2-ekv. Päästöt laskivat 3 % vuodesta 2019 vuoteen 2020.

Teollisuuden ja työkoneiden sekä teollisuuden sähkönkulutuksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2007, 2012 ja 2015–2020. Kokonaisuudessaan päästöt olivat korkeimmillaan vuonna 2007 ja matalimmillaan 2012. Teollisuuden ja työkoneiden päästöt vuonna 2020 olivat 111,2 kt CO2-ekv. Päästöt laskivat 3 % vuodesta 2019 vuoteen 2020.

 

Pitkät matkat lisäävät tieliikenteen päästöjä

Tieliikenteen päästöihin lasketaan kaikki kunnan tiealueilla ajettujen autojen (henkilö- ja pakettiautot, kuorma-autot ja linja-autot) sekä moottoripyörien ja mopojen päästöt. Tieliikenteen päästöt pienenivät Joensuussa 4 % vuodesta 2019 vuoteen 2020.

Pääteiden ja kunnan katujen ja teiden liikenteen sekä ja moottoripyörien ja mopojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2007 ja 2009–2020. Kokonaispäästöt olivat suurimmillaan vuonna 2007, jolloin ne olivat yhteensä noin 130 kt CO2-ekv. Vuonna 2020 kokonaispäästöt olivat mittausvuosista pienimmät, yhteensä noin 103 kt CO2-ekv. 

 

Rakennusten lämmityksen päästötasoihin vaikuttavat vuodenaikojen vaihtelut

Rakennusten lämmitystarpeeseen vaikuttaa suuresti vuoden aikana ja vuosien välillä vaihteleva lämpötila. Kylminä vuosina tai vuodenaikoina lämmitystarve on luonnollisesti suurempi kuin lämpiminä ajanjaksoina. Vuonna 2020 rakennusten lämmityksen päästöjen osuus kokonaispäästöistä oli 34,5 %, yhteensä 85 kt CO2-ekv. Päästöt laskivat 21 % vuodesta 2019 vuoteen 2020. Suosituin lämmitysmuoto Joensuussa on kaukolämpö ja sen päästöt laskivat 23 % vuodesta 2019 vuoteen 2020.

Kaukolämmön, sähkölämmityksen, maalämmön ja erillislämmityksen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2007 ja 2009–2020. Kaukolämmöntuotannon päästöt ovat merkittävimmät ja olivat vuonna 2020 noin 47 kt CO2-ekv. Erillislämmityksen päästöt vuonna 2020 olivat noin 24 kt CO2-ekv ja sähkölämmityksen noin 14 kt CO2-ekv. Maalämmön päästöt ovat vain 0,5 kt CO2-ekv.

 

Maatalous, sähkönkulutus ja jätehuolto aiheuttavat yhdessä vajaa 24 prosenttia Joensuun päästöistä

Maatalouden päästöt aiheutuvat eläinten ruoansulatuksesta, lannankäsittelystä sekä peltoviljelystä.

Sähkönkulutukseen lasketaan asumiseen, maatalouteen sekä palveluiden ja rakentamisen aikana käytetty sähkö. Sähkön päästömääriin vaikuttaa sähkönkulutuksen tarve, esimerkiksi kylmät talvet sekä se onko sähkön tuotantoon käytetty uusiutuvaa energiaa vai jotain muuta energianlähdettä.

Jätehuollon päästöt koostuvat kiinteän jätteen kaatopaikkasijoituksesta ja laitoskompostoinnista, sekä jäteveden käsittelystä. Noin puolet kaikista jätehuollon metaanipäästöistä syntyy kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Kaatopaikkojen metaanipäästöjä voidaan vähentää edistämällä eloperäisen jätteen kompostointia tai mädättämistä. Mädättämisessä syntynyt biokaasu voidaan käyttää liikenteen tai energiantuotannon polttoaineena.